-
Meno on kuin Teiniliitossa
Oppikoulun yläluokkalaisten etujärjestö Suomen Teiniliitto (1939–83) oli huippukaudellaan 1960–70-lukujen taitteessa Suomen suurin ja yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisin nuorisojärjestö. Vaikka Teiniliiton historian kaari on pitkä ja monipuolinen, sen julkinen muistelu on painottunut verrattain lyhyeen puoluepoliittisen kamppailun ja valtataistelujen leimaamaan ajanjaksoon 1970-luvun alkupuolella. Siten Teiniliiton tarina typistyy helposti puoluepoliittiseen kilpailuun liittyneisiin talousvaikeuksiin, jäsenmäärän jyrkkään laskuun sekä huipentumana vuonna 1975…
-
Sangen ajankohtainen nuijasota
Kolmena talvisena kuukautena 1596–97 Ruotsin valtakunnan suomalaisten osien läpi pyyhkinyt talonpoikaiskapinoiden aalto eli nuijasota on edelleen, yli 400 vuotta myöhemmin, tunnistettava osa suomalaista historiakulttuuria. Aikakautta käsittelevä historiankirjoitus alkoi 1600-luvun alussa ja vuosisatojen kuluessa on tuotettu sadoittain tekstejä – temaattisia monografioita, yksittäisiä tieteellisiä artikkeleita ja kansantajuisia yleisesityksiä. Lisäksi 1590-lukua koskevista tulkinnoista on käyty ainakin muutama kiihkeä…
-
Koskettava ja katkera sota – Ukrainan sota suomalaisten kokemana
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt suomalaisissa vahvoja tunteita: sota koetaan hyvin henkilökohtaisesti. Tunteet eivät herää vain nykyhetkestä, vaan niihin vaikuttavat omat henkilö- ja perhehistoriat. Myös tavat ymmärtää kansallista historiaamme muovaavat ihmisten tapaa arvioida nykytilannetta, minkä lisäksi sota on saanut monet myös uudelleenarvioimaan omia historiatulkintojaan. Näin mennyt ja nykyisyys sekä henkilökohtainen, kansallinen ja maailmapoliittinen kietoutuvat moninaisin…
-
Presidenttipari ja rakuunat Lappeenrannassa (2017) Kuva: Kari Qvist/Lappeenrannan museotP. E. Svinhufvudin muistosäätiön vuoden 2023 kirjallisuuspalkinto on myönnetty tohtori Jenni Haukiolle
P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö on jakanut vuodesta 1973 lähtien vuosittain kirjallisuuspalkinnon teokselle, jonka se on arvioinut kirjoitetuksi ”Ukko-Pekan hengessä”. Vuoden 2023 kirjallisuuspalkinnon säätiö on päättänyt myöntää tohtori Jenni Haukiolle teoksesta Sinun tähtesi täällä. Vuodet tasavallan presidentin puolisona. Kirja käsittelee huolella ja eri näkökulmista presidentin puolison asemaa ja presidentti-instituutiota, siihen liittyviä erilaisia ennakko-odotuksia ja jopa…
-
Tutkittava tähtiä tänä iltana
Sukulaismökin ulkovajasta löytyy koululaukku. Laukussa on muistikirjoja, rikkinäiset lasit ja muuta tavaraa, jotka ovat aikanaan kuuluneet nuorelle pojalle, 1940-luvulla lapsuuttaan eläneelle Tapanille. Laukun äärellä elokuvantekijä ja kaksi historioitsijaa ryhtyvät tutkimaan esineiden merkityksiä ja lapsuuden historiaa yhden ainutkertaisen yksilön kautta. Lopputuloksena on vaikuttava elokuvaessee esineiden voimasta, tulkinnan mahdollisuuksista ja rajoista sekä historiantutkimuksen prosessista harhapolkuineen ja ymmärryksen…
-
Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyö
Nyt kun Suomen naapurissa on verisen hyökkäyssodan aloittanut valtio ja itäraja on käytännössä suljettu, on vaikea eläytyä niihin tunnelmiin, joissa 1990-luvun alkuvuosina elettiin. Tuntematon, pelottava raja oli muuttunut mahdollisuuksien rajaksi. Artikkelimme pureutuu ajanjaksoon, jolloin rautaesiripun murtuminen, globalisaatio, liberaali demokratia, Euroopan integraatiokehitys ja markkinaliberalismi vaikuttivat voimakkaasti alueiden identiteettiin, mahdollisuuksiin ja valtiosuhteeseen. Yksi avaintekijä aluekehitykseen liittyvissä odotuksissa…
-
”Punaisen päivän” tapahtumia Helsingissä 1929. Kuva: A. Pietinen/MuseovirastoValtiolle vaaralliset naiset
Turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten menneisyydestä on kansallisesti ja kansainvälisesti kirjoitettu runsaasti akateemista ja populaaria tutkimusta kylmän sodan päättymisestä lähtien. Kaiken tämän tutkimuksen ansiosta tiedämme yleisellä tasolla hyvin, miten turvallisuus- ja tiedusteluviranomaiset ovat historiansa aikana pyrkineet vastaamaan vieraiden valtioiden ja kotimaisen kumouksellisen toiminnan aiheuttamiin uhkakuviin. Tutkimuksessa on kuitenkin vielä hiljaisuutensa ja katvealueensa. Väitöskirjassani Valtiolle vaaralliset naiset –…
-
Tunisian presidentti Habib Ben Ali Bourguiban vierailu Valion Pitäjänmäen meijeriin. Kuva: Erkki Voutilainen/JOKA Journalistinen kuva-arkisto.Suomi, Neuvostoliitto ja kylmä sota – Biografisen menetelmän mahdollisuudet
Suomen suhde itänaapuriin on ollut kautta historian kysymys, joka on voimakkaasti vaikuttanut Suomen asemaan, toimintatilaan ja toimintamahdollisuuksiin. Kompleksista suhdetta ovat leimanneet maailmanpolitiikan käänteet sekä Venäjän/Neuvostoliiton sisäiset muutokset. Jälleen kerran ollaan sen tilanteen edessä, että Venäjän arkistoihin ei ole pääsyä. Tätä kirjoitettaessa 30. marraskuuta 2023 Suomen ja Venäjän välinen itäraja on suljettu kokonaan, ja sulun on…
-
Lasten kaltoinkohtelu ja lehdistö
Lähihistoria-artikkelissani tarkastelen lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuneesta kaltoinkohtelusta julkaistua lehdistökirjoittelua. Artikkelin aineiston muodostavat Kansalliskirjaston digitaaliarkistoon tallennetut lehtiartikkelit, joissa kirjoitettiin lastensuojelussa ilmenneestä kaltoinkohtelusta noin vuosina 1948–2020. Artikkelissa osoitan, että kaltoinkohtelutapauksia nousi julkisuuteen erityisesti 1950-luvulla. Ilmiötä ei kuitenkaan saatu kitkettyä, ja sijaishuollossa tapahtunutta kaltoinkohtelua on ilmennyt vielä 2000-luvullakin. Analysoin artikkelissa niitä reittejä, joita pitkin tapaukset ovat nousseet laajempaan tietoisuuteen…
-
Elämää metsässä
Hyötysuhteeltaan tehoton energiankäyttö. Polttoaine, jota tarvitaan aina vain enemmän entisen tultua tuhlatuksi ja joka uudistuu hitaasti. Luonnonvarojen riistämiseen perustuva maailmankuva ja kulttuuri. Kuulostaa suomalaisten kestämättömältä elämäntavalta – eikä vain tänä päivänä vaan 400 vuotta sitten. Parhaillaan meneillään oleva ekologinen romahdus ei ole ensimmäinen kerta, kun ihmiset ovat joutuneet muuttamaan toimintamallejaan luonnolle aiheuttamiensa mullistusten vuoksi. 1600-luvulla…
-
Joutenolon vaarallisuudesta
Aloitan tunnustuksella: huomaan vältteleväni joutilaisuudesta kertovaa kirjallisuutta. Syy ei suinkaan ole se, että paheksun toimettomuutta. Tutkin työkseni tehokkuusoppien ja työuupumuksen historiaa, joten tiedän liiallisen stressin olevan vaarallista, istumisen tappavaa ja multitaskaamisen myrkkyä aivoille. Tiedän senkin, että ihmisen pitäisi kuunnella itseään ja tunnistaa omat voimavaransa. Kaltaiselleni putoamista pelkäävälle akateemiselle pätkätyöläiselle levollista arkea ja itsemyötätuntoa markkinoivat teokset…
-
Historia politiikan argumenttina Venäjällä
Jukka Korpela pohtii esseessään sitä, kuinka Venäjä käyttää poliittisessa keskustelussa hyvinkin vanhaa historiaa argumentteina. Nykyään yleisiä perusteluja on käytetty Moskovan politiikassa jo keskiajalla. Läntisestä historian käytöstä poiketen kyse ei ole vain retorisesta koristelusta, rituaaleista tai vanhan kulttuurin perinnöstä. Historialla ei peitellä todellisia motiiveja, vaan kyse on aidoista argumenteista omien väitteiden tueksi. Lännessä itsestään selvyytenä otettu…
Jukka Nyyssönen: Veli-Pekka Lehtola saamelaisten lähihistorian tutkijana
Lähihistorian tutkimuksen seuran sivusto esittelee Lähihistoria-lehden sisältöä ja seuran toimintaa sekä luo katsauksia lähihistorian ajankohtaisiin ilmiöihin.
Yhteystiedot
Puheenjohtaja:
Teemu Häkkinen
c/o Historica
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
Suomi – Finland
Sivut
Lähihistoria-lehti
Päätoimittaja:
Tuomas Laine-Frigren
Tampereen yliopisto
Lähihistorian tutkimuksen seura ry