{"id":191,"date":"2023-09-04T04:30:00","date_gmt":"2023-09-04T01:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/?p=191"},"modified":"2023-12-02T13:27:25","modified_gmt":"2023-12-02T11:27:25","slug":"kalevalan-toimijuus-ja-aikojen-valinen-vuorovaikutus-timo-parvelan-fantasiatrilogiassa-sammon-vartijat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/2023\/09\/04\/kalevalan-toimijuus-ja-aikojen-valinen-vuorovaikutus-timo-parvelan-fantasiatrilogiassa-sammon-vartijat\/","title":{"rendered":"Kalevalan toimijuus ja aikojen v\u00e4linen vuorovaikutus Timo Parvelan fantasiatrilogiassa Sammon vartijat"},"content":{"rendered":"\n<p>Timo Parvelan lasten fantasiatrilogialla Sammon vartijat (2007\u20122009) on vahva intertekstuaalinen kytk\u00f6s Elias L\u00f6nnrotin Kalevalaan (1849). Se paitsi esittelee lukijalle Kalevalasta inspiroituneita henkil\u00f6hahmoja, paikkoja ja tapahtumia my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sitaatteja ja mukaelmia eepoksen runoista. Artikkeli kysyy, miten Kalevala toimii Sammon vartijoissa ja millaisena aikojen v\u00e4linen vuorovaikutus trilogiassa n\u00e4ytt\u00e4ytyy. Toimijaverkkoteoreettisen toimijuusk\u00e4sitykseen ja tekstianalyysin pohjalta artikkeli esitt\u00e4\u00e4 Kalevalan toimivan sarjassa kahdella tasolla. Ensinn\u00e4kin reaalinen Kalevala osallistuu taiteen tuottamisen prosessiin yhdess\u00e4 kirjailijan ja lukijoiden kanssa. Toisekseen fantasiamaailmassa esiintyv\u00e4 fiktiivinen versio eepoksesta vaikuttaa tapahtumien kulkuun kanssatoimijana muiden kertomuksen elementtien kanssa. Lis\u00e4ksi artikkeli osoittaa sarjan haastavan lineaarista k\u00e4sityst\u00e4 ajan kulusta sen asettaessa myyttisen menneisyyden ja nykyaikaisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n rinnakkain. Kirjat k\u00e4sittelev\u00e4t ajankohtaisia ongelmia, kuten ilmastonmuutosta, mutta my\u00f6s muovaavat lukijan ja Kalevalan sek\u00e4 sen pohjalla olevan mytologian v\u00e4list\u00e4 suhdetta.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/lahihistoria.journal.fi\/article\/view\/131053\">Lue L\u00e4hihistoriassa<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Timo Parvelan lasten fantasiatrilogialla Sammon vartijat (2007\u20122009) on vahva intertekstuaalinen kytk\u00f6s Elias L\u00f6nnrotin Kalevalaan (1849). Se paitsi esittelee lukijalle Kalevalasta inspiroituneita henkil\u00f6hahmoja, paikkoja ja tapahtumia my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sitaatteja ja mukaelmia eepoksen runoista. Artikkeli kysyy, miten Kalevala toimii Sammon vartijoissa ja millaisena aikojen v\u00e4linen vuorovaikutus trilogiassa n\u00e4ytt\u00e4ytyy. Toimijaverkkoteoreettisen toimijuusk\u00e4sitykseen ja tekstianalyysin pohjalta artikkeli esitt\u00e4\u00e4 Kalevalan toimivan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":164,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[23],"tags":[24,25,26,27,28,29,30,31],"class_list":["post-191","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lahihistoria-artikkelit","tag-elias-lonnrot","tag-itamerensuomalainen-mytologia","tag-kalevala","tag-kirjallisuudentutkimus","tag-lasten-fantasiakirjallisuus","tag-timo-parvela","tag-toimijaverkkoteoria","tag-uusmateriaalisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"cc_featured_image_caption":{"caption_text":false,"source_text":false,"source_url":false},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/09\/isla_article_131053_cover_fi_FI.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=191"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":383,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/191\/revisions\/383"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=191"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=191"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=191"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}