{"id":333,"date":"2023-11-29T21:49:52","date_gmt":"2023-11-29T19:49:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/?p=333"},"modified":"2023-12-13T22:41:57","modified_gmt":"2023-12-13T20:41:57","slug":"moniulotteinen-lahialueyhteistyo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/2023\/11\/29\/moniulotteinen-lahialueyhteistyo\/","title":{"rendered":"Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4hialueyhteisty\u00f6"},"content":{"rendered":"\n<p>Nyt kun Suomen naapurissa on verisen hy\u00f6kk\u00e4yssodan aloittanut valtio ja it\u00e4raja on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suljettu, on vaikea el\u00e4yty\u00e4 niihin tunnelmiin, joissa 1990-luvun alkuvuosina elettiin. Tuntematon, pelottava raja oli muuttunut mahdollisuuksien rajaksi. Artikkelimme pureutuu ajanjaksoon, jolloin rautaesiripun murtuminen, globalisaatio, liberaali demokratia, Euroopan integraatiokehitys ja markkinaliberalismi vaikuttivat voimakkaasti alueiden identiteettiin, mahdollisuuksiin ja valtiosuhteeseen. Yksi avaintekij\u00e4 aluekehitykseen liittyviss\u00e4 odotuksissa oli Karjalan tasavaltaan suuntautunut l\u00e4hialueyhteisty\u00f6. <\/p>\n\n\n\n<p><em>L\u00e4hihistorian <\/em>uudessa numerossa ilmestyv\u00e4 yhteisartikkelimme juontaa kahteen tutkimushankkeeseen. Karjalan tutkimuslaitoksella vuonna 2022 k\u00e4ynnistyneess\u00e4 hankkeessa (<a href=\"https:\/\/uefconnect.uef.fi\/tutkimusryhma\/toimijoiden-karjalat-30-vuotta-rajat-ylittavaa-vuorovaikutusta-pohjois-karjalassa\/\">Toimijoiden Karjalat: 30 vuotta rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta Pohjois-Karjalassa &#8211; UEFConnect<\/a>) tarkastelun kohteena on Pohjois-Karjalan ja Karjalan v\u00e4linen yhteisty\u00f6 Neuvostoliiton hajoamisen j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 ja etenkin yhteisty\u00f6ss\u00e4 mukana olleiden aktiivien muistot ja kokemukset. Dosentti Mikko Kohvakan 2023 k\u00e4ynnistynyt tutkimusprojekti puolestaan liittyy valtiovallan huolipuheen ja siit\u00e4 kumpuavien politiikkak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen vaikutukseen it\u00e4isen rajaseudun kehitt\u00e4misess\u00e4 1920\u20132020-luvuilla. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa halusimme ottaa 1990-luvun l\u00e4hialueyhteisty\u00f6h\u00f6n poliittisen, sit\u00e4 kokonaisvaltaisesti tarkastelevan n\u00e4k\u00f6kulman, sill\u00e4 aiheesta ei juurikaan ollut aiempaa tutkimusta. Pohdimme, millaisena l\u00e4hialueyhteisty\u00f6n merkitys n\u00e4ytt\u00e4ytyi Suomen asemoidessa itse\u00e4\u00e4n 1990-luvulla eurooppalaisena valtiona. Tarkastelemme my\u00f6s niit\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4, joita it\u00e4rajan avautuminen synnytti ylikansallisten, kansallisten ja alueellisten toimijoiden v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hialueyhteisty\u00f6 alkoi pienimuotoisista paikallisista ja usein yksityisten henkil\u00f6iden aktiivisuuteen perustuneista yhteydenotoista ja tunnusteluista ja laajeni kuntien, j\u00e4rjest\u00f6jen, yliopiston, l\u00e4\u00e4ninhallituksen, maakuntaliiton ja muiden alueellisten yhteis\u00f6jen ja organisaatioiden sek\u00e4 liike-el\u00e4m\u00e4n tahojen vuosikymmeni\u00e4 jatkuneeksi pitk\u00e4j\u00e4nteiseksi rajan ylitt\u00e4v\u00e4ksi vuorovaikutukseksi. Virallisen kehyksen se sai vuonna 1992 Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 solmitusta kahdenv\u00e4lisest\u00e4 l\u00e4hialueyhteisty\u00f6sopimuksesta sek\u00e4 muutamaa vuotta my\u00f6hemmin k\u00e4ynnistyneist\u00e4 EU-rahoitteisista monenv\u00e4lisist\u00e4 Interreg- ja Tacis-hankkeista. Yhteisty\u00f6 kulminoitui vuonna 2000 perustettuun Euregio Karelia -yhteisty\u00f6alueeseen ja -foorumiin, johon Pohjois-Karjalan maakunnan ja Karjalan tasavallan ohella liittyiv\u00e4t Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. L\u00e4hialueyhteisty\u00f6n rahoittajina toimivat ministeri\u00f6t ja EU, mutta yhteisty\u00f6t\u00e4 tehtiin my\u00f6s pienimuotoisesti ja ep\u00e4virallisesti julkisrahoitteisten hankkeiden ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hialueyhteisty\u00f6 l\u00e4p\u00e4isi 1990-luvulla nopeasti l\u00e4hes kaikki yhteiskunnallisen toiminnan kent\u00e4t kansanterveydest\u00e4 kulttuuriin, matkailusta koulutukseen, tutkimuksesta maatalouteen ja seurakuntaty\u00f6st\u00e4 liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 sen koko laajuutta ja moniulotteisuutta on jopa vaikea hahmottaa. Tutkijalle aihe on avannut kiinnostavia tarkastelukulmia Suomen henkiseen ilmapiiriin ja alueiden merkitykseen historiallisesti varsin poikkeuksellisena ajankohtana. Artikkelimme liikkuu yl\u00e4tasolla, poliitikkojen ja virkamiesten k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 julkisessa keskustelussa. Se kuvaa l\u00e4hialueyhteisty\u00f6n merkityst\u00e4 Suomen kansainv\u00e4lisen profiilin ja uuden id\u00e4npolitiikan rakentumisessa, mutta my\u00f6s aluepoliittisena ty\u00f6kaluna. Esittelemme l\u00e4hialueyhteisty\u00f6n alueellisen ulkopolitiikan muotona, joka haastoi keskitetyn kansallisvaltion toimintaperiaatteita ja valtasuhteita. Samalla artikkeli tuo historiapoliittisen n\u00e4k\u00f6kulman Suomen Ven\u00e4j\u00e4-suhteen rakentumiseen l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div id=\"wp-block-themeisle-blocks-button-group-c06a07ea\" class=\"wp-block-themeisle-blocks-button-group wp-block-buttons\">\n<div id=\"wp-block-themeisle-blocks-button-8b31bb7e\" class=\"wp-block-themeisle-blocks-button wp-block-button\"><a href=\"https:\/\/lahihistoria.journal.fi\/article\/view\/127794\" target=\"_self\" rel=\"noopener noreferrer\" class=\"wp-block-button__link\"><span>LUE L\u00c4HIHISTORIASSA<\/span><\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nyt kun Suomen naapurissa on verisen hy\u00f6kk\u00e4yssodan aloittanut valtio ja it\u00e4raja on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 suljettu, on vaikea el\u00e4yty\u00e4 niihin tunnelmiin, joissa 1990-luvun alkuvuosina elettiin. Tuntematon, pelottava raja oli muuttunut mahdollisuuksien rajaksi. Artikkelimme pureutuu ajanjaksoon, jolloin rautaesiripun murtuminen, globalisaatio, liberaali demokratia, Euroopan integraatiokehitys ja markkinaliberalismi vaikuttivat voimakkaasti alueiden identiteettiin, mahdollisuuksiin ja valtiosuhteeseen. Yksi avaintekij\u00e4 aluekehitykseen liittyviss\u00e4 odotuksissa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":339,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[23],"tags":[58,40,60,57],"class_list":["post-333","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lahihistoria-artikkelit","tag-lahialueyhteistyo","tag-lahihistoria","tag-pohjois-karjala","tag-venaja"],"jetpack_publicize_connections":[],"cc_featured_image_caption":{"caption_text":"","source_text":"","source_url":""},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/127794-Muu-307008-1-6-20231101-scaled.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=333"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":623,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions\/623"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/339"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=333"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=333"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}