Hy\u00f6tysuhteeltaan tehoton energiank\u00e4ytt\u00f6. Polttoaine, jota tarvitaan aina vain enemm\u00e4n entisen tultua tuhlatuksi ja joka uudistuu hitaasti. Luonnonvarojen riist\u00e4miseen perustuva maailmankuva ja kulttuuri.<\/p>\n\n\n\n
Kuulostaa suomalaisten kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavalta \u2013 eik\u00e4 vain t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vaan 400 vuotta sitten.<\/p>\n\n\n\n
Parhaillaan meneill\u00e4\u00e4n oleva ekologinen romahdus ei ole ensimm\u00e4inen kerta, kun ihmiset ovat joutuneet muuttamaan toimintamallejaan luonnolle aiheuttamiensa mullistusten vuoksi. 1600-luvulla it\u00e4suomalaiset saivat huomata, ett\u00e4 tolkuton puun tuhlaus johtaa ennen pitk\u00e4\u00e4 kulttuurin rappioon.<\/p>\n\n\n\n
Suomen nykyisell\u00e4 alueella, varsinkin id\u00e4ss\u00e4 Savossa ja Karjalassa, kaskeaminen oli vanhastaan t\u00e4rkein maanmuokkauksen menetelm\u00e4. Kaskeamista voi pit\u00e4\u00e4 puun tuhok\u00e4ytt\u00f6n\u00e4. Mets\u00e4n polttaminen kyll\u00e4 raivasi alan viljelykselle ja takasi sille samalla ravinteet, mutta siihen kulunut energiam\u00e4\u00e4r\u00e4 olis suhteeton. V\u00e4h\u00e4n kuin kuivaisi hiuksensa lentokoneen turbiinilla.<\/p>\n\n\n\n
Puun hillit\u00f6n kulutus perustui ajatukseen, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4 kaikkea voi koskaan tuhota. Se ei edes ollut mik\u00e4\u00e4n ajatus, vaan itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Uudella ajalla ihminen oli siirtym\u00e4ss\u00e4 luonnon palvojasta sen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi. Mets\u00e4 oli h\u00e4nelle pohjaton raaka-ainevarasto. Puun loppuminen olisi 1600-luvun taitteessa kuulostanut yht\u00e4 hullulta kuin meren veden tai taivaan ilman loppuminen.<\/p>\n\n\n\n
It\u00e4suomalaiset kulkivat kaskiensa mukana mittavia taipaleita ja asuivat pitki\u00e4 aikoja poissa kotoa puolittain nomadeina. Ennen pitk\u00e4\u00e4, v\u00e4kiluvun lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4, perheiden kasvaessa, yh\u00e4 useampien vaeltaessa kaskiteill\u00e4\u00e4n ja puuston uusiutuessa verrattain hitaasti, alkoi kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4 v\u00e4heni.<\/p>\n\n\n\n
Modernisoituva em\u00e4maa Ruotsi tahtoi samoihin aikoihin laittaa maan keskiosan sankkoja saloja sile\u00e4ksi nykyajan tielt\u00e4. Siihen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kruunu hy\u00f6dynsi suomalaisia. T\u00e4m\u00e4 tarjosi it\u00e4suomalaisille k\u00e4tev\u00e4n deus ex machinan<\/em>: ehk\u00e4p\u00e4 puut tosiaan hupenivat sielt\u00e4, miss\u00e4 he eliv\u00e4t, mutta niit\u00e4 riitti toisaalla.<\/p>\n\n\n\n Tuhannet suomalaiset, p\u00e4\u00e4asiassa yksin el\u00e4v\u00e4t miehet ja nuoret pariskunnat, l\u00e4htiv\u00e4t 1600-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 Keski-Ruotsin V\u00e4rmlantiin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudelleen ikuista mets\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Diili oli hyv\u00e4 molemmille osapuolille: kunhan \u201dit\u00e4maalainen\u201d, kuten suomalaisia viel\u00e4 siihen aikaan joskus nimitettiin, kaskiraivasi itselleen elinkelpoisen tilan ja takasi sen jatkumon perustamalla perheen, h\u00e4n sai j\u00e4\u00e4d\u00e4 V\u00e4rmlantiin. Palkkiona oli n\u00e4enn\u00e4isen loputtoman polttoaineen lis\u00e4ksi seitsem\u00e4n verotonta vuotta. Ruotsin valtakunta puolestaan sai t\u00e4ll\u00e4 keinolla asutettua synk\u00e4t mets\u00e4t sek\u00e4 taattua kruunulle viljaa ja my\u00f6hemmin my\u00f6s verotuloja.<\/p>\n\n\n\n Mets\u00e4suomalaisten el\u00e4m\u00e4 vakiintui V\u00e4rmlannin salomaille 1600-luvun edetess\u00e4. Auvoisen tulevaisuuden esteeksi muodostui kuitenkin juuri kaskiviljelyn tehottomuus. K\u00e4ytt\u00f6kelpoisen mets\u00e4n polttaminen alkoi pian n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4lt\u00e4, ja kaskeamisesta haluttiin tehd\u00e4 loppu. Se tarkoitti mets\u00e4suomalaisten el\u00e4m\u00e4ntavan loppua.<\/p>\n\n\n\n ***<\/p>\n\n\n\n Sangen juhlavasti nimetty Eurooppatie E45 jatkuu kohti havahtuvaa kev\u00e4tt\u00e4. Parinkymmenen kilometrin v\u00e4lein vastaan tulee liikenneympyr\u00e4 marketteineen ja bensa-asemineen, joiden kattojen takaa erottuu kulloisenkin pikkukaupungin kirkon tapuli. Ruotsalainen maaseutu muhii itsetietoisessa rauhassaan.<\/p>\n\n\n\n Sitten loivan jokilaakson biljardip\u00f6yd\u00e4n kulahtanutta veraa muistuttavien niittyjen keskelt\u00e4 nousee esiin pramea muistomerkki, joka tuntuu sopivan t\u00e4nne yht\u00e4 hyvin kuin Andy McCoyn patsas Pelkosenniemen perinnemaisemaan. Monumentin monimetrinen runko on kasattu harmaista harkoista. Ensin on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mihin rungon r\u00f6pel\u00f6reunainen olemus viittaa, kunnes karttaa vilkaistessaan tajuaa: rakennelmahan on V\u00e4rmlannin maakunnan muotoinen! Kolossin huipulla liihottelee halvan n\u00e4k\u00f6inen kotka, joka voisi hyvin sojottaa jonkun yhdysvaltalaisen viraston tai pankin katolla. Alhaalta asti sit\u00e4 ei voi huomata, mutta kotkan vasta valmistuttua paikallinen tehtailija ja muistomerkin mesenaatti Svante P\u00e5hlson k\u00e4vi katsomassa hankintaansa, ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 savi oli viel\u00e4 kosteaa, h\u00e4n kosketti veistosta ja j\u00e4tti siihen painauman. Kenties kotka juuri sen vuoksi onkin nostettu yli kymmenmetrisen V\u00e4rmlannin ylle.<\/p>\n\n\n\n Monumentti juhlistaa suomalaisten 1600-luvun muuttoa V\u00e4rmlantiin ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Ruotsin Amerikan-siirtokuntaan.<\/p>\n\n\n\n Patsaan suunnitteli ruotsalaisten kutsusta suomalainen kuvanveist\u00e4j\u00e4 Jussi M\u00e4ntynen, joka muistetaan el\u00e4inaiheistaan. Teos on viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n Stamfr\u00e4ndemonumentet (\u201dHeimolaismuistomerkki\u201d), ja se pystytettiin Sunnen kaupungin laidalle 1950-luvun alussa, jolloin suomalaisten siirtolaisuutta Ruotsiin alettiin aktiivisesti k\u00e4sitell\u00e4. Sunne oli l\u00e4heisen Torsbyn ja niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivien kylien kanssa mets\u00e4suomalaisten ydinaluetta V\u00e4rmlannin maakunnassa.<\/p>\n\n\n\n Kitsch-kotka ei ole ainoa yksityiskohta, joka t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuo mieleen Yhdysvallat. Syvemm\u00e4lle mets\u00e4suomalaisten entisille mannuille kuljettaessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko ajan enemm\u00e4n silt\u00e4 kuin oltaisiin amerikansuomalaisten alueilla pohjoisten osavaltioiden haalistuneessa huhtikuussa. Heti seuraavassa kyl\u00e4ss\u00e4 tulee vastaan valtava Dollar Store (\u201dMighty fine prices Every Day\u201d). Perinnepihojen sijaan tien varrella vilisee autonromujen laikuttamia kesantoja. Jopa talot ovat V\u00e4rmlannissa vastaavia puisia el\u00e4m\u00e4n varastolaatikoita kuin id\u00e4n vanhoissa osavaltioissa Yhdysvalloissa.<\/p>\n\n\n\n Jotain yhteist\u00e4 amerikansuomalaisilla ja mets\u00e4suomalaisilla tosiaan lienee. Kuten johonkin Michiganin ja Minnesotan syrj\u00e4seuduille, my\u00f6s Keski-Ruotsin maisemaan suomalaisuuden perinne on j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt kiinni kuin padan pohjaan palanut huttu.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n