{"id":656,"date":"2024-04-12T09:59:39","date_gmt":"2024-04-12T06:59:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/?p=656"},"modified":"2024-04-15T11:04:00","modified_gmt":"2024-04-15T08:04:00","slug":"sangen-ajankohtainen-nuijasota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/2024\/04\/12\/sangen-ajankohtainen-nuijasota\/","title":{"rendered":"Sangen ajankohtainen nuijasota"},"content":{"rendered":"\n

Kolmena talvisena kuukautena 1596\u201397 Ruotsin valtakunnan  suomalaisten osien l\u00e4pi pyyhkinyt talonpoikaiskapinoiden aalto eli nuijasota on edelleen, yli 400 vuotta my\u00f6hemmin, tunnistettava osa suomalaista historiakulttuuria. <\/p>\n\n\n\n

Aikakautta k\u00e4sittelev\u00e4 historiankirjoitus alkoi 1600-luvun alussa ja vuosisatojen kuluessa on tuotettu sadoittain tekstej\u00e4 – temaattisia monografioita, yksitt\u00e4isi\u00e4 tieteellisi\u00e4 artikkeleita ja kansantajuisia yleisesityksi\u00e4. Lis\u00e4ksi 1590-lukua koskevista tulkinnoista on k\u00e4yty ainakin muutama kiihke\u00e4 akateeminen \u201dsota\u201d, jossa vastustajien tutkijantaitoja on nuijittu varsin s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti akateemisten aikakauskirjojen sivuilla.  Aikakaudesta on my\u00f6s kirjoitettu kymmeni\u00e4 romaaneja, oopperoita, n\u00e4ytelmi\u00e4 ja runoja. Nuijasodan keskeispaikoista todistavat muistomerkit <\/a>t\u00e4plitt\u00e4v\u00e4t ilmajokista maisemaa ja Jaakko Ilkka marssi nuijineen sotienv\u00e4lisen\u00e4 aikana jopa makeisk\u00e4\u00e4reiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nuijasotaan ja sen sankareihin voidaan nykyisin suhtautua hieman toisin kuin 1900-luvun sotiin, joiden tunneilmasto vaikuttaa edelleen kulttuurissamme. Riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4 ajallinen v\u00e4limatka tarkoittaa, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 \u201dtummaa\u201d, \u201dsynkk\u00e4\u00e4\u201d tai \u201dvaikeaa\u201d kulttuuriperint\u00f6\u00e4 voi jo l\u00e4hesty\u00e4 huumorinkin keinoin. 2000-luvun alussa sosiaalisessa mediassa kiersi meemi \u201dKiitos nuijasodan veteraanit, aina kannattaa yritt\u00e4\u00e4!\u201d. Mauri Kunnaksen kuvakirjassa \u201dKoiram\u00e4en Suomen historia\u201d (2017) kapinallisiin touhuihin 1590-luvun puolessav\u00e4liss\u00e4 mukaan l\u00e4hteneen fiktiivisen talonpoikaisjohtaja Kuumalan Kallen tomera vaimo Kaisa puolestaan ripustaa puolisonsa tarpeen tullen aitan katon rajaan porsaspuntariin rauhoittumaan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 kaikki on nuijasodan pitk\u00e4\u00e4 tai syv\u00e4\u00e4 tulkintahistoriaa ja sellaisena yksi rihma suomalaista historiakulttuuria. L\u00e4hihistoria-lehden uudessa numerossa ilmestyv\u00e4ss\u00e4 artikkelissani<\/a> pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4n 1900-luvun alkuun ja kysyt\u00e4\u00e4n, miksi palkittu kirjailija, teatterinohjaaja ja lehtimies Kasimir Leino kirjoitti tuolloin massiivisen, 600-sivuisen historiallisen n\u00e4ytelm\u00e4n \u201dJaakko Ilkka ja Klaus Fleming\u201d (1901), jonka esitt\u00e4miseen teatterin lavalla meni l\u00e4hes 10 tuntia. Mik\u00e4 1900-luvun alun poliittis-sosiaalisessa tilanteessa teki 1590-luvusta j\u00e4lleen ajankohtaisen? Kuinka Leino muokkasi ja muutti aiempaa, erityisesti 1800-luvun tulkintatraditiota? Ent\u00e4 miten n\u00e4ytelm\u00e4 ja sen teatteriesitykset otettiin vastaan aikakauden lehdist\u00f6ss\u00e4, jonka ilmaisuvapautta rajoitti bobrikovilainen sensuuri? <\/p>\n\n\n\n

Artikkeli osoittaa, ett\u00e4 erityisesti Jaakko Ilkka -kuva muuttui 1900-luvun alussa. 1800-luvun n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijat olivat v\u00e4hitellen siirt\u00e4neet tapahtumakuvauksen painopistett\u00e4 1590-luvun aatelispiireist\u00e4 ilmajokisiin talonpoikiin, mutta pitiv\u00e4t talonpoikien kapinallisia yrityksi\u00e4 edelleen joko vaarallisina tai naurettavina. Historioitsija Yrj\u00f6 Koskisen mukaan (1877) Ilkka oli \u201dk\u00e4skij\u00e4-kyky\u00e4 vailla\u201d. Leinon kyn\u00e4 piirt\u00e4\u00e4 n\u00e4kyville harkitsevan ja auktoriteettien haastamisen laillisuutta pitk\u00e4llisesti pohdiskelevan talonpoikaisjohtajan, johon suomenkielinen koulutettu keski- ja yl\u00e4luokka pystyi laajan lehtikirjoittelun perusteella selv\u00e4sti samastumaan. T\u00e4st\u00e4 Ilkasta l\u00f6ytyi tarttumapintaa 1890-luvun poliittisessa ilmastossa, jossa jokainen joutui ratkaisemaan oman asennoitumisensa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mispyrkimyksien laillisuuteen ja siihen, mink\u00e4lainen vastarinta oli oikeutettua.<\/p>\n\n\n\n

Lehdist\u00f6 pystyi my\u00f6s kommentoimaan ep\u00e4suorasti poliittista tilannetta arvioimalla Leinon n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4; artikkelissa osoitetaan, kuinka t\u00e4llaisesta \u201dteospuheesta\u201d voi tulla kyseisen tekstin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja sen eri n\u00e4k\u00f6kulmista tulkittua sanomaa toistava ja voimistava kaikukammio, jonka olemassaolo tekee yksitt\u00e4isest\u00e4 teoksesta sen konkreettista sivum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vaikuttavamman kulttuurisen kokonaisuuden.<\/p>\n\n\n\n

1900-luvun alun \u201duusi Ilkka\u201d on lis\u00e4ksi mahdollista n\u00e4hd\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeusuudistuskeskusteluiden yhteydess\u00e4 syntyneen ideaalikansalaisajatuksen valossa. Samalla saatettiin juhlia suuriruhtinaskunnan suomenkielisen sivistyneist\u00f6n perustamismyytti\u00e4 sen omasta kansanomaisuudesta ja ei-eliittiydest\u00e4.  Jaakko Ilkasta oli kuitenkin moneksi. My\u00f6s sosialistinen lehdist\u00f6 osallistui keskusteluun Leinon n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 ja m\u00e4\u00e4ritteli Ilkan osaksi omaa luokkataistelukuvastoaan. Kaiken kaikkiaan tuntuu melkein silt\u00e4, ett\u00e4 suomenkieliseen kulttuuriin identifioituvien piiriss\u00e4 syntyi jonkinlainen fanikulttuuri, kollektiivinen hullaantuminen t\u00e4h\u00e4n yli 300 vuotta aiemmin mestattuun talonpoikajohtajaan.<\/p>\n\n\n\n

Kasimir Leino osallistui n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n suomalaiskansallisen historiakulttuurin ja menneisyyssuhteen rakentamiseen ja sen tapahtumakaanonin m\u00e4\u00e4rittelemiseen. N\u00e4ytelm\u00e4n massiiviset mittasuhteet saivat teatterikriitikot pohtimaan mit\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 voisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois, eli samalla sit\u00e4, mik\u00e4 osa tuolloin tunnetusta 1590-lukukuvastosta aatelislinnoineen ja talonpoikaisleireineen oli kaikkein \u201dsuomalaisinta\u201d. 1900-luvun alussa p\u00e4\u00e4dyttiin varsin yksimielisesti Jaakko Ilkkaan kumppaneineen.<\/p>\n\n\n\n

Kasimir Leino sai n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4\u00e4n korkeimman valtionpalkinnon, 1500 markkaa, vuonna 1902. N\u00e4ytelm\u00e4 ja sen laatija vaipuivat kuitenkin pian unohdukseen ja 1940-luvulla laaditussa kirjallisuushistoriassa \u201dJaakko Ilkka ja Klaus Fleming\u201d kuitataan pense\u00e4sti keskinkertaisena historiallisena draamana. Toisaalta n\u00e4ytelm\u00e4n eri osia esitettiin hyvinkin erilaisissa yhteyksiss\u00e4 sotienv\u00e4lisess\u00e4 Suomessa ja Leinon n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 lienee ollut vaikutuksensa ensimm\u00e4isen tasavallan kukoistavaan nuijasotasuhteeseen. Kenties t\u00e4m\u00e4n unohdetun historiallisen n\u00e4ytelm\u00e4n j\u00e4lki\u00e4 on siis l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 viel\u00e4 nykyisest\u00e4kin historiakulttuuristamme.<\/p>\n\n\n\n

\n
<\/span><\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
Lue L\u00e4hihistoriassa<\/em><\/span><\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n
<\/span><\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kolmena talvisena kuukautena 1596\u201397 Ruotsin valtakunnan  suomalaisten osien l\u00e4pi pyyhkinyt talonpoikaiskapinoiden aalto eli nuijasota on edelleen, yli 400 vuotta my\u00f6hemmin, tunnistettava osa suomalaista historiakulttuuria. Aikakautta k\u00e4sittelev\u00e4 historiankirjoitus alkoi 1600-luvun alussa ja vuosisatojen kuluessa on tuotettu sadoittain tekstej\u00e4 – temaattisia monografioita, yksitt\u00e4isi\u00e4 tieteellisi\u00e4 artikkeleita ja kansantajuisia yleisesityksi\u00e4. Lis\u00e4ksi 1590-lukua koskevista tulkinnoista on k\u00e4yty ainakin muutama kiihke\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":19,"featured_media":657,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[23],"tags":[94,109,108,112,111,110],"class_list":["post-656","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lahihistoria-artikkelit","tag-historiakulttuuri","tag-jaakko-ilkka","tag-kasimir-leino","tag-kirjallinen-kulttuuri","tag-teatterihistoria","tag-venalaistamiskausi"],"jetpack_publicize_connections":[],"cc_featured_image_caption":{"caption_text":"","source_text":"","source_url":""},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/thumbnail_1590_nykykulttuuri_prezi_IP.png","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=656"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":677,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions\/677"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/657"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=656"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=656"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}