Oppikoulun yl\u00e4luokkalaisten etuj\u00e4rjest\u00f6 Suomen Teiniliitto (1939\u201383) oli huippukaudellaan 1960\u201370-lukujen taitteessa Suomen suurin ja yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisin nuorisoj\u00e4rjest\u00f6. Vaikka Teiniliiton historian kaari on pitk\u00e4 ja monipuolinen, sen julkinen muistelu on painottunut verrattain lyhyeen puoluepoliittisen kamppailun ja valtataistelujen leimaamaan ajanjaksoon 1970-luvun alkupuolella. Siten Teiniliiton tarina typistyy helposti puoluepoliittiseen kilpailuun liittyneisiin talousvaikeuksiin, j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4n jyrkk\u00e4\u00e4n laskuun sek\u00e4 huipentumana vuonna 1975 tapahtuneeseen j\u00e4rjest\u00f6lliseen romahdukseen.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hihistoria<\/em>-lehden uudessa numerossa arvioimme Teiniliiton historiakuvaa erityisesti kahdesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ensimm\u00e4isen\u00e4 tarkastelemme, miten 1970-luvun aikalaistoimijat ja heit\u00e4 edelt\u00e4neet \u201d60-lukulaiset\u201d m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t ja muistelevat puoluepoliittista kautta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pohdimme sukupuolen merkityst\u00e4 teinitoiminnassa ja nostamme esiin Teiniliiton merkityksen tytt\u00f6jen ja nuorten naisten poliittisen ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden mahdollistajana.<\/p>\n\n\n\n Kysymys sukupuolesta ja osin sukupuolittuneesta teinitoiminnasta kytkeytyy my\u00f6s siihen, millaisessa kontekstissa l\u00e4hinn\u00e4 nuorten miesten johtamaa 1970-lukulaista puoluepoliittista kamppailua muistellaan ja kuinka vahvasti sen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4n koko ajan koululaisliikett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Havainnollistamme artikkelissamme laajemminkin sit\u00e4, millaisia asioita muistelussa korostetaan ja sivuutetaan ja ketk\u00e4 entiset Teiniliitto-toimijat ovat ottaneet ja saaneet tilaa muistella ja vaikuttaa j\u00e4rjest\u00f6ns\u00e4 historiakuvan rakentumiseen. Osoitamme, ett\u00e4 kun entisi\u00e4 teiniaktiiveja kuullaan ja tutkitaan eri n\u00e4k\u00f6kulmista, historiakuvasta muodostuu moni\u00e4\u00e4nisempi ja syvempi kuin julkisuutta herkimmin saavat ja toisinaan kontekstinsa kadottavat k\u00e4rjistykset.<\/p>\n\n\n\n Historiakuvien sukupolvisidonnaisuus on l\u00e4sn\u00e4 yht\u00e4 lailla yksityisemm\u00e4ss\u00e4 kuin julkisemmassakin muistelussa. Eri aikoina toiminnassa mukana olleet muistavat Teiniliiton eri tavoin, ja my\u00f6s aikalaisten keskuudessa on erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 tapahtumista. Silti l\u00e4hes kaikki ik\u00e4luokkaan katsomatta tunnistavat teinitoiminnan kauaskantoiset, voittopuolisesti positiiviset merkitykset. Nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin nuoruuden ehdottomuuttakin muistellaan yleens\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4en, ja vanhat riitapukarit tervehtiv\u00e4t jo toisiaan jaettuja kokemuksia korostaen: olimme siell\u00e4 yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Artikkelimme on syntynyt osana Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamaa Teiniliitto, vimma ja rakkaus<\/em> -tutkimushanketta<\/a>, jossa kauan kaivattua Teiniliiton historiaa tutkittiin oppikoulumaailman murroksen ja yhteiskunnallisen muutoksen kontekstissa sek\u00e4 tunteiden ja kokemuksen historian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hankkeessa kirjoitettiin Teiniliiton kokonaishistoriateosVimmaa ja voimaa<\/em><\/a> ja tuotettiin runsaasti muistitietoa teinitoiminnassa mukana olleiden aikalaisten kanssa. Muistitieto on t\u00e4ss\u00e4kin artikkelissa keskeinen metodi, l\u00e4hdeaineisto sek\u00e4 tutkimuksen kohde.<\/p>\n\n\n\n