{"id":770,"date":"2026-01-09T11:52:52","date_gmt":"2026-01-09T09:52:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/?p=770"},"modified":"2026-01-09T18:03:34","modified_gmt":"2026-01-09T16:03:34","slug":"edustamisen-monet-kasvot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/2026\/01\/09\/edustamisen-monet-kasvot\/","title":{"rendered":"Edustamisen monet kasvot"},"content":{"rendered":"\n

\u201dKun sitten Johannes [Virolainen] aloitti puheenvuoronsa, niin h\u00e4n aloitti sen puheenvuoronsa n\u00e4in [\u2026]: \u2019Kun mie k\u00e4velin Viipurin Punaisen l\u00e4hteen torin laitaa aamulla marraskuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kolkytyheks\u00e4n ja sitten, kun mie [\u2026]  n\u00e4\u00e4n sitte siell\u00e4, ett\u00e4 tulee lentokoneita, niin min\u00e4, ett\u00e4 ai, kappas vaan, Suomen pojat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4kin on joitakin lentokoneita. Ja sitten, kun mie n\u00e4in pommien putoilevan, niin silloin mie p\u00e4\u00e4tin liitty\u00e4 EU:hun\u2019.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Oheinen lainaus on ote kokoomuksen entisen kansanedustaja P\u00e4ivi Varpasuon muistitietohaastattelusta vuodelta 2022. Lainauksessa Varpasuo kuvailee omia perimm\u00e4isi\u00e4 motiivejaan Suomen EU-j\u00e4senyyden kannattamiselle hy\u00f6dynt\u00e4en toisen edustajan sanoituksia. <\/p>\n\n\n\n

Varpasuon haastattelu tai kuvaus ei ole ainoa laatuaan. Eduskunta on toteuttanut veteraaniedustajien haastatteluita 1980-luvun lopulta l\u00e4htien jo l\u00e4hemm\u00e4s 500 kappaletta. T\u00f6rm\u00e4sin t\u00e4h\u00e4n kansainv\u00e4lisestikin poikkeuksellisen laajaan muistitietoarkistoon<\/a> tutkijakollegani vinkist\u00e4. Olen h\u00e4nelle velkaa monet kiitokset sek\u00e4 sadattelut.<\/p>\n\n\n\n

Tarkoitukseni oli k\u00e4yd\u00e4 vuosina 1991\u20131995 toimineiden noin 120 kansanedustajan haastattelut ja niiden EU-osuudet l\u00e4pi taustoitusmieless\u00e4 poliittisen historian v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6h\u00f6ni liittyen. Kuvaukset syvent\u00e4v\u00e4t ja taustoittavat p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja poliittisten liikkeiden ajattelua EU-liittymisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ymp\u00e4rill\u00e4. Ne saivat minut otteeseensa. <\/p>\n\n\n\n

Haastattelut on toteutettu ammattihistorioitsijoiden toimesta. Parhaimmillaan ne piirt\u00e4v\u00e4t el\u00e4v\u00e4sti mieleen poliittisten tupailtojen kaskut. Niiss\u00e4 kuvataan v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti poliittisia tapahtumia ja kohuja, niihin liittyvi\u00e4 kokemuksia ja taustoja. Sek\u00e4 tietysti Kekkosta. <\/p>\n\n\n\n

Aineiston monipuolisuus innoitti minua, vaikka tekstimassat ovat laajoja. Esimerkiksi Varpasuon litteroitua haastatteluteksti\u00e4 on tallentunut yhteens\u00e4 195 liuskaa. Kysymykseksi my\u00f6s muodostui, miten muuttaa hauskat kaskut ja kertomukset akateemiseksi historiankirjoitukseksi?<\/p>\n\n\n\n

Faktojen ja objektiivisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta muistitieto on historiatieteiss\u00e4 leimattu perinteisesti ep\u00e4luotettavaksi l\u00e4hteeksi. Et\u00e4isyys menneisiin tapahtumiin mitataan haastatteluhetkell\u00e4 usein vuosissa tai vuosikymmeniss\u00e4. Ihmisill\u00e4 on taipumus muistaa tapahtumia v\u00e4\u00e4rin ja sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 muisteluunsa muualta omaksuttuja narratiiveja, historiakuvia ja jopa valheellisia muistoja.<\/p>\n\n\n\n

Vaikeuskerrointa lis\u00e4\u00e4 haastattelujen ajallinen monikerroksisuus sek\u00e4 se, ett\u00e4 veteraaniedustajien haastatteluissa kyse on poliittisen puheen ammattilaisista. Haastatteluihin tottuneet \u201deliittiedustajat\u201d hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t muistihaastatteluitaan osana omaa menneisyyden hallintaansa, kuten muistitietoarkiston hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 analysoineet Kari Ter\u00e4s ja Pia Koivunen ovat korostaneet<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Puimme artikkelin tulokulmaa tutkijakollegani kanssa lounaalla. P\u00e4\u00e4dyimme edustajuustutkimuksen pariin. Tutkimusperinne oli kollegalleni tuttua politiikan tutkimuksen kent\u00e4lt\u00e4. Havaitsimme, ett\u00e4 veteraanihaastattelut tarjoavat poikkeuksellisen kurkistusikkunan edustajien omiin kuvauksiin ja narratiiveihin edustajuudestaan.<\/p>\n\n\n\n

Edustajuustutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n usein laajoja ja sangen yleist\u00e4vi\u00e4 kyselytutkimuksia. Kansanedustajilta ja\/tai \u00e4\u00e4nest\u00e4jilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n erilaisiin edustajuuden \u201darkkityyppeihin\u201d nojaten, keit\u00e4 eri maista, puolueista ja vaalipiireist\u00e4 tulevat kansanedustajat ja -ehdokkaat ideaalitilanteessa kokevat edustavansa. Tekev\u00e4tk\u00f6 he p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen pohjaten omaan harkintaan, \u00e4\u00e4nest\u00e4jien tahtoon vai puolueen linjaan?<\/p>\n\n\n\n

Toisin kuin varta vasten tehdyiss\u00e4 kyselytutkimuksissa, eduskunnan muistitietohaastatteluissa narratiivit kansanedustajien omista edustajuuskokemuksista nousevat EU-kysymyksess\u00e4 esiin orgaanisesti. Haastattelijat eiv\u00e4t kysy asiaa erikseen \u2013 kimmokkeena on EU-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen poleemisuus. P\u00e4\u00e4t\u00f6s jakoi kahtia niin kansaa kuin poliittisia liikkeit\u00e4. Kysymys edustajuudesta on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 edustajien muistamisessa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n asetelman pohjalta syntyi L\u00e4hihistoria-lehden tuoreimmassa numerossa <\/a>ilmestynyt artikkeli. Siin\u00e4 tarkastelen kansanedustajien haastatteluissa esitt\u00e4mi\u00e4 edustajuusnarratiiveja hy\u00f6dynt\u00e4en historiatutkimukselle ominaista empiirist\u00e4 analyysia. Suhteutan edustajien muistelemia tulkintoja politiikan tutkimuksen saralla muodostettuihin edustajuusk\u00e4sitysten \u201darkkityyppeihin\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Muistitietoarkiston haastatteluiden pohjalta ei ole mahdollista tehd\u00e4 kattavia teorioita siit\u00e4, miten kansanedustajat tulkitsevat omia edustajuusk\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n yleisesti erilaisissa politiikkakysymyksiss\u00e4. Sen sijaan toivon artikkelini her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n keskustelua siit\u00e4, miten kansanedustajien edustajuusk\u00e4sitykset ovat usein hyvin henkil\u00f6kohtaisia, p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 sek\u00e4 sidottuja aikaan ja paikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Ne saattavat vaihdella huomattavasti politiikkakysymyksest\u00e4 riippuen. Veteraaniedustajien EU-j\u00e4senyysp\u00e4\u00e4t\u00f6kseen liittyv\u00e4ss\u00e4 muistamisessa kuuluivatkin vahvoina\u00a0edustajien henkil\u00f6kohtaiset prioriteetit ja poliittiset paineet, kuten puolueen linja ja tulevat eduskuntavaalit.\u00a0<\/p>\n\n\n\n

(Artikkelin kuva: Keskustan kansanedustajat Mikko Pes\u00e4l\u00e4 (vas.), Sulo Aittoniemi, Jorma Huuhtanen ja Mauri Pekkarinen eduskunnassa. Valokuva: Arja Jokiaho, 10.10.1995. Ty\u00f6v\u00e4en arkisto.)<\/p>\n\n\n\n

\n
Lue artikkeli L\u00e4hihistoriasta<\/em><\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dKun sitten Johannes [Virolainen] aloitti puheenvuoronsa, niin h\u00e4n aloitti sen puheenvuoronsa n\u00e4in [\u2026]: \u2019Kun mie k\u00e4velin Viipurin Punaisen l\u00e4hteen torin laitaa aamulla marraskuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kolkytyheks\u00e4n ja sitten, kun mie [\u2026]  n\u00e4\u00e4n sitte siell\u00e4, ett\u00e4 tulee lentokoneita, niin min\u00e4, ett\u00e4 ai, kappas vaan, Suomen pojat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4kin on joitakin lentokoneita. Ja sitten, kun mie […]<\/p>\n","protected":false},"author":23,"featured_media":773,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":true,"template":"","format":"standard","meta":{"_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[23,1],"tags":[],"class_list":["post-770","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lahihistoria-artikkelit","category-uncategorized"],"jetpack_publicize_connections":[],"cc_featured_image_caption":{"caption_text":"","source_text":"","source_url":""},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Jugan-artikkeliin-kuva.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/770","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/23"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=770"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/770\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":783,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/770\/revisions\/783"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=770"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=770"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=770"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}