{"id":839,"date":"2026-06-18T17:15:25","date_gmt":"2026-06-18T14:15:25","guid":{"rendered":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/?p=839"},"modified":"2026-06-18T17:16:21","modified_gmt":"2026-06-18T14:16:21","slug":"perimatiedon-katkosten-jaljilla-valokuvat-osana-muistitietohaastattelua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/2026\/06\/18\/perimatiedon-katkosten-jaljilla-valokuvat-osana-muistitietohaastattelua\/","title":{"rendered":"Perim\u00e4tiedon katkosten j\u00e4ljill\u00e4 – valokuvat osana muistitietohaastattelua"},"content":{"rendered":"\n

L\u00e4hihistoria-lehdess\u00e4 (1\/2026) julkaistussa artikkelissani \u201dMielikuvia huutolaisuudesta \u2013 koettu sijoituslapsuus muistamisen prosesseissa\u201d<\/em> tutkin suomalaisella maaseudulla 1920\u20131930-luvulla el\u00e4neiden huutolaislasten kokemuksia ja niiden ylisukupolvisia vaikutuksia. Huutolainen oli orpo lapsi, vammainen tai vanhus, jonka kunta antoi hoidettavaksi pienint\u00e4 korvausta pyyt\u00e4neelle yksityiselle henkil\u00f6lle. Huutolaisuus kiellettiin lopullisesti vuoden 1922 k\u00f6yh\u00e4inhoitolaissa, mutta siit\u00e4 huolimatta tapa oli joissain pit\u00e4jiss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jopa 1940-luvulle saakka. Yleens\u00e4 sijoituksen syyn\u00e4 oli perheen \u00e4killinen k\u00f6yhtyminen esimerkiksi vanhemman sairastumisen tai kuoleman takia. Sijoituslapsuus on usein aiheuttanut perim\u00e4tiedon katkoksen, hiljaisuutta, joka on j\u00e4\u00e4nyt vaivaamaan j\u00e4lkipolvia.<\/p>\n\n\n\n

Aineistona on perhevalokuvia ja kaksi muistitietohaastattelua, joissa haastateltavat kertovat huutolaisena el\u00e4neen sukulaisensa lapsuudesta. Tutkimuksessani havainnollistan, miten valokuvia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osana muistitietohaastattelua ja menneisyyden kokemushistoriallista analyysia. Kysyn, millaisia k\u00f6yhyyden, huutolaisuuden ja selviytymisen kokemuksia ylisukupolvinen muistitieto ja valokuvat v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t. Lis\u00e4ksi pohdin, miten valokuvat ovat osa muistamisen prosessia ja muistitietohaastattelun vuorovaikutustilannetta.<\/p>\n\n\n\n

Haastattelut toteutettiin puhelimitse, mik\u00e4 asetti haasteita valokuvan k\u00e4yt\u00f6lle osana haastattelua. Vaikka kummallakin osapuolella oli kuvista digitaaliset versiot n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4\u00e4n, sormella osoittelusta ei et\u00e4yhteyden takia tietenk\u00e4\u00e4n ollut mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Jotta molemmat pysyiv\u00e4t k\u00e4rryll\u00e4, mist\u00e4 kuvasta, sen visuaalisesta elementist\u00e4 tai henkil\u00f6st\u00e4 puhuttiin, valokuvan yksityiskohdat oli sanoitettava toiselle tarkkaan. Aluksi ongelmalta tuntuva seikka k\u00e4\u00e4ntyi lopulta vahvuudeksi, sill\u00e4 se pakotti katsomaan kuvia tarkemmin. Samalla kuvien sis\u00e4lt\u00f6 tuli sanallistetuksi haastattelun \u00e4\u00e4nitteelle, ja n\u00e4in my\u00f6s pelk\u00e4n litteraatin avulla voi saada jonkinlaisen k\u00e4sityksen haastattelussa k\u00e4ytetyist\u00e4 kuvista.<\/p>\n\n\n\n

Valokuvat osoittautuivat t\u00e4rkeiksi muistoesineiksi, joiden avulla haastateltavat rakensivat yhteytt\u00e4 sek\u00e4 itseens\u00e4 ett\u00e4 edelt\u00e4viin sukupolviin. 1920\u20131930-luvun Suomessa harva omisti omaa kameraa ja perhevalokuvat ovat usein kiert\u00e4vien kyl\u00e4kuvaajien ottamia. K\u00f6yhille lapsille valokuvaan p\u00e4\u00e4seminen saattoi olla harvinainen kokemus, jolloin kuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kertoo my\u00f6s yksil\u00f6n kulttuurisista toimintamahdollisuuksista. Muutamat valokuvat ovat voineet olla ainoita lapsuudesta s\u00e4ilyneit\u00e4 esineit\u00e4 ja siten t\u00e4rkeit\u00e4 minuuden rakennuspalikoita.<\/p>\n\n\n\n

Muistoesineen lis\u00e4ksi valokuva on aina my\u00f6s j\u00e4lki todellisuudesta sellaisena kuin se kameran edess\u00e4 sattuu n\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n. Sen avulla voi tutkia aikakauden lasten v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 kokemusmaailmaa materiaalisuuden ja tilallisuuden kautta, kuten vaatteita, eletty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, ilmeit\u00e4 ja eleit\u00e4. Valokuvaan sijoittuminen antaa vihjeit\u00e4 my\u00f6s lapsen sosiaalisesta statuksesta perheess\u00e4. Toisaalta haastattelu toi esiin sen, miten tutkijan ja haastateltavan valokuvasta tekem\u00e4t tulkinnat voivat olla my\u00f6s ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Haastateltavan muisto ja kokemus kuvatusta tilanteesta ei aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastaa valokuvan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4 visuaalista viesti\u00e4. Valokuvat s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t muistoja eri tavalla kuin suulliset kertomukset ja vaativat avautuakseen monien aikatasojen hahmottamista ja laajaa kontekstin tiet\u00e4myst\u00e4. Lis\u00e4ksi ristiriidat muistuttavat siit\u00e4, ett\u00e4 menneisyys on aina moni\u00e4\u00e4ninen ja tulkinta menneisyydest\u00e4 rakentuu yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Osallistuminen muistitietohaastatteluun ja valokuvien katsominen olivat yksi keino k\u00e4sitell\u00e4 suvun perim\u00e4tiedon katkoksia ja kipukohtia ja tarkastella niit\u00e4 osana huutolaisuuden kulttuurista narratiivia. J\u00e4lkipolville huutolaislapsuus on n\u00e4ytt\u00e4ytynyt puhumattomuutena, h\u00e4pe\u00e4n ja alemmuuden tunteina ja saavutetun materian arvostuksena. Toisaalta haastateltavat pitiv\u00e4t arvossaan my\u00f6s suvussa periytyneit\u00e4 selviytymisen keinoja, kuten huumoria ja tulevaisuususkoa. Valokuvat olivat konkreettinen linkki aikaan, jota ei muuten voinut en\u00e4\u00e4 tavoittaa.<\/p>\n\n\n\n

\n
Lue artikkeli L\u00e4hihistoriasta<\/em><\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hihistoria-lehdess\u00e4 (1\/2026) julkaistussa artikkelissani \u201dMielikuvia huutolaisuudesta \u2013 koettu sijoituslapsuus muistamisen prosesseissa\u201d tutkin suomalaisella maaseudulla 1920\u20131930-luvulla el\u00e4neiden huutolaislasten kokemuksia ja niiden ylisukupolvisia vaikutuksia. Huutolainen oli orpo lapsi, vammainen tai vanhus, jonka kunta antoi hoidettavaksi pienint\u00e4 korvausta pyyt\u00e4neelle yksityiselle henkil\u00f6lle. Huutolaisuus kiellettiin lopullisesti vuoden 1922 k\u00f6yh\u00e4inhoitolaissa, mutta siit\u00e4 huolimatta tapa oli joissain pit\u00e4jiss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jopa 1940-luvulle saakka. […]<\/p>\n","protected":false},"author":24,"featured_media":841,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_themeisle_gutenberg_block_has_review":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[23],"tags":[],"class_list":["post-839","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lahihistoria-artikkelit"],"jetpack_publicize_connections":[],"cc_featured_image_caption":{"caption_text":"","source_text":"","source_url":""},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Paljekamera.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/839","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/24"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=839"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/839\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":840,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/839\/revisions\/840"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/841"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=839"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=839"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahihistoria.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=839"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}