Tässä Lähihistorian numerossa lähdetään tutkimaan ’imperiumin jälkeistä historiaa’. Millaista historiapolitiikkaa syntyy entisissä imperiumeissa tai siirtomaavalloissa? Minkälaista historiakulttuuria kolonialistinen menneisyys synnyttää? Entä millaista on kolonisoitujen historiatietoisuus? Lehden tutkimusartikkeleissa ja esseissä analysoidaan Ranskan laitaoikeiston retoriikan kolonialistisia juuria (Pörsti), historian poliittista käyttöä Venäjällä ja Turkissa (Korpela ja Alaranta), museonäyttelyiden vapauskäsityksiä (Taavetti) sekä itämerensuomalaisesta mytologiasta ammentavaa lasten ja nuorten nykykirjallisuutta (Parkkola). ’Saamelaisten historiat’ -osiossa Helena Ristaniemi kirjoittaa menneisyyden läsnäolosta saamelaistyttöjen arjessa ja Jukka Nyyssönen luotaa Saamentutkimuksen professori emeritus Veli-Pekka Lehtolan laaja-alaista lähihistoriallista tuotantoa. Lehden päättää tietokirjailija, poliitikko ja journalisti Lasse Lehtisen teräväkynäinen puheenvuoro Maalaisliiton itärahoituksen tutkimattomista kuvioista.
Pääkirjoitus
Artikkelit
- Imperiumin perintö Ranskan kansallisen rintaman islaminvastaisessa retoriikassa
- Joonas Pörsti
- Vapaus näytteillä Suomen ja Viron itsenäisyyden kertomukset Työväenmuseo Werstaalla ja miehitysmuseo Vabamussa
- Riikka Taavetti
- Kalevalan toimijuus ja aikojen välinen vuorovaikutus Timo Parvelan fantasiatrilogiassa Sammon vartijat
- Isla Parkkola
Saamelaisten historiat
- Saamelaisnuoret ja historian läsnäolo
- Helena Ristaniemi
- Veli-Pekka Lehtola saamelaisten lähihistorian tutkijana Modernisaatio ja kolonialismi, moninaisuus ja toimijuus
- Jukka Nyyssönen
Esseet
- Historia politiikan argumenttina Venäjällä
- Jukka Korpela
- Tasavallan vai imperiumin lapset? Turkin historiapolitiikan jakolinjoja
- Toni Alaranta
- Miksi Maalaisliitto vastaanotti Ruplia?
- Lasse Lehtinen 144-157
Abstracts
- English abstracts
- Toimitus