Työ ja työttömyys – kesäseminaarin 2026 ohjelma on julkaistu ja ilmoittautuminen alkanut
Työ ja työttömyys – kesäseminaarin 2026 ohjelma
Paikka: Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, Tampere.
MAANANTAI 24.8.
10.00 Seminaarin avaus
10.15–11.15 Keynote I Leena Enbom Prekaari työ, informaalit tulonlähteet. Työväestön perhetalous mieselättäjäihanteen varjossa.
11.15–12.45 Sessio I Kontrolli
Esitykset ovat kestoltaan 20 minuuttia. Kysymyksille ja keskustelulle on varattu 10 minuuttia.
- Kai Viiliäinen: Irtolainen osana paikallisyhteisöä: Työttömyys ja sosiaalinen pääoma 1800-luvun Suomessa
- Minna Harjula: Työnteko, työttömyys ja pohjimmainen köyhyysturva Suomessa 1852–2025
- Maika Absetz: “Työttömyyden ja työttömien teoreettinen hallinta: Työttömyys SAK:n talousasiantuntijoille 1968–1986”
12.45–13.45 Lounas (omakustanteinen)
13.45–15.15 Sessio II Työelämän muutos ja uusliberaali käänne
- Elina Hakoniemi: Työn menneet tulevaisuudet: kokemukset ja odotukset työelämän muutoksesta työväen sivistystyössä 1950-luvulta 1990-luvun alkuun
- Sami Outinen: Pohjoismaiden sosiaalidemokraatit, työllisyys ja talouden globaali sääntely 1975–1998
- Tapio Bergholm: Vaihtotase kuntoon, vaikka talouskasvun ja työttömyyden kustannuksella – Koiviston tyly talouspolitiikka 1970-luvulla
15.15–15.45 Kahvitauko Kahvitauon aikana vuoden 2026 Väki Voimakas 40 -teoksen julkistaminen klo 15.30–15.45.
15.45–16.45 Keynote II Mona Mannevuo Mitä väsymys on? Havaintoja työlääketieteen historiasta
16.45–18.15 Sessio III Rakennemuutos ja deindustrialisaatio
- Alexandra Nummenpää: Työnantajan asuntopolitiikka vallankäytön välineenä vai paikallisyhteisö rakennemuutoksessa? Taalintehtaan kehitys ruukkiyhteisöstä kohti deindustrialisaatiota
- Pirjo Ovaskainen: Työttömyys 1990-luvun laman aikaan Jyväskylässä
- Katja Pyötsiä ja Pasi Nevalainen: Lakkautetut tehtaat: Muuttuvat käsitykset yritysten ja julkisen sektorin vastuista 1970–2020
19.00 Illanvietto, Panimoravintola Plevna, Itäinenkatu 8 (omakustanteinen)
TIISTAI 25.8
10.00–11.00 Keynote III Sari Näre Rankaisevan työllisyyspolitiikan ansoja
11.00–12.30 Sessio IV Työ ja sukupuoli
- Fanny Reinikka: Vakaita ja epävakaita elämänvaiheita – työn ja työttömyyden kuvauksia vahtimestarin ja miespalvelijan näkökulmasta vuosina 1860–1930
- Anna-Kaisa Ylikotila: Sukupuoli ja opettajan työssä koettu epätasa-arvo 1920- ja 1930-luvuilla
- Jean Lukkarinen: Roolein sukupuolitettu työ: sukupuolen moninaisuus työtä koskevissa mediakeskusteluissa Suomessa 1960–1979
12.30–13.30 Lounas (omakustanteinen)
13.30–15.30 Sessio V Työn ja työttömyyden kokemukset ja kuvaukset I
- Tanja Juuri: Työttömyys ja kodittomuus kanadansuomalaisessa kerronnassa 1900-luvun alussa
- Riku Luostari: Työttömyyden synty identiteettinä ja kamppailu paikasta hyvinvointivaltiossa 1970- ja 1980-luvuilla
- Marja-Liisa Räisänen: Viimeinen vuosi vankilassa – Etnologinen tutkimus lakkautettavasta työyhteisöstä
- Jaana Ahtiainen: Seksi- ja erotiikka-ala asiakaspalvelutyönä alalla työskentelevien muistelussa
13.30–15.30 Sessio V Työn ja työttömyyden kokemukset ja kuvaukset II
- Camilla Kantola: Työväestön muutos, työn eriytyminen ja luokka sosiologian historiassa
- Kuu Aholainen: Vaeltavia työläisiä ja pimeitä hommia – Kiertävä työ(ttömyys) Erkki Ahosen kaunokirjallisessa tuotannossa
- Jussi Lahtinen: Työ, työttömyys ja kirjallisuus
- Riitta Raatikainen: ”Työn tekijät.” Mustavalkoinen valokuvaesitys työn tekijöistä ja ympäristöistä Pohjois-Karjalassa 1970- ja 1980-luvuilla.
15.30–15.45 Kahvitauko
15.45–16.45 Paneelikeskustelu työttömyydestä ja 1990-luvun lamasta: Noora Kallioniemi, Sami Outinen, Sari Näre ja Ville Yliaska (puheenjohtaja)
16.45–17.30 Kommenttipuheenvuoro, Li Andersson (Vas.), Euroopan Parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja
17.30 Seminaarin päättyy
Ilmoittautuminen (kahvitusta varten) viimeistään 17.8.2026: pete.pesonen@utu.fi Ilmoitathan kahvitusta varten myös erityisruokavaliosi.
Yhteyshenkilö: Pete Pesonen, pete.pesonen@utu.fi
Järjestäjät: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura ja Lähihistorian tutkimuksen seura
Lähihistorian Tutkimuksen Seura ry:n kannanotto Kansallisarkiston toimipisteiden lakkauttamissuunnitelmia vastaan
Lähihistorian Tutkimuksen Seura ry vastustaa päätöksiä Kansallisarkiston toimipisteiden sulkemisesta, aukioloaikojen lyhentämistä entisestään sekä linjausta, jossa asiakirjojen digitaalinen toimittaminen korvaa pääsyn paperisten asiakirjojen äärelle. Lähihistorian Tutkimuksen Seura vaatii yhdessä Suomen Historiallisen Seuran ja Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry:n kanssa, että arkistointilain tulee jatkossakin velvoittaa arkistoja hoitamasta toimensa niin, että se palvelee tutkimuksen tarpeita.[1] Tämä pätee myös digitoimattomaan aineistoon, jonka saatavuus ja säilyminen on turvattava nykyisille ja tuleville sukupolville. Analogisen aineiston tuhoaminen digitoinnin tieltä on erittäin huolestuttava aloite, joka voi tuhota myös tulevaisuuden tutkimusaiheita, joita ei ole vielä edes osattu keksiä.
Lähihistorian Tutkimuksen Seura ei vastusta alkuperäisaineiston digitointihankkeita tai digitaalisen aineiston laajentuvaa käyttöä, päinvastoin. Kuitenkin toimipisteiden lakkauttaminen, asiakaspalvelun aukioloaikojen rajaaminen sekä pääsyn estäminen paperisille lähteille hidastaa ja vaikeuttaa tutkimuksen tekoa, sillä digitaalisen aineiston lisääntyneestä käytöstä huolimatta kaikki tutkimus ei tapahdu digitaalisilla aineistoilla. Tutkijat korostavat paperisen aineiston selaamisen hyödyllisyyttä laajan aineiston nopean omaksumisen sekä arkistokokonaisuuden hahmottamisen kannalta. Tämä on sekä tutkijalle että arkistolle nopein ja edullisin tapa käydä suurta tietomassaa lävitse.
Turun ja Hämeenlinnan toimipisteissä käyttöönotettu digitaalisen toimittamisen malli on riittämätön tutkimuksen tarpeisiin. Yksi arkistoyksikkö, kuten kansio, kahdessa viikossa ilmaiseksi on liian hidas tahti niin tutkijoille kuin tutkielmantekijöillekin. Itsepalveluajat eivät korvaa normaalia viikoittaista aukioloa, ja nopeampi digitaalinen toimittaminen on huomattavan kallista.
Tutkijatohtori Liisa Vuonokari-Bomström on laskenut, että tyypillinen historian maisterintutkielmantekijä, joka tarvitsee 10 koteloa aineistoa, joutuisi maksamaan arkistoaineistostaan liki 500 euroa tai ilmaistilauksena odottaa viisi kuukautta.[2] Jokainen lisäyksikkö maksaisi 60 € kappaleelta. Tämän lisäksi on huomioitava, että tutkimukseen kuuluu arkistokokonaisuuksien läpikäynti, jotka eivät koskaan ehkä päädy lopulliseen työhön vaan johdattavat uusien osuvampien lähteiden äärelle. Väitöskirjan kokoisesta tutkimuksesta hintaa ja aikaa kuluisi merkittävästi enemmän. Lisäksi Vuonokari-Bomström huomauttaa, että aineiston digitointi muuttaa tietosuojakäytäntöjä, jolloin osasta avoimesta aineistosta tuleekin rajattua ja pääsy aineiston äärelle vaikeutuu jälleen.[3]
Moni aiemmin mahdollinen tutkimus ei näissä olosuhteissa enää syntyisi ja osa ongelmista olisi läsnä, vaikka kaikki aineisto teoriassa olisi digitoituna käytössä. Digitaaliseen toimittamiseen siirtyminen ilman pääsyä paperisiin asiakirjoihin uhkaa hidastaa tutkimusta ja tehdä siitä kohtuuttoman kallista ja tarpeettoman vaivalloista sekä tutkijoille että arkistoille, sillä arviolta vasta 5–10 % kaikesta arkistoaineistosta on digitoitu.
Vapaa tiedonsaanti kuuluu tutkijoille, taiteilijoille, opiskelijoille ja menneisyydestään kiinnostuneille kansalaisille. Vain avointen arkistojen valossa voidaan luoda tietoon nojaava käsitys omasta menneisyydestä. Arkistotyöhön nojaava historiallinen ymmärrys on kansallisen itseymmärryksen ja demokratian kulmakivi, joita ei tule rajoittaa säästöihin vedoten. Vetoamme Suomen hallitukseen, eduskuntaan sekä Kansallisarkistoon, että tilanteeseen löydettäisiin kaikki käyttäjäryhmät ja alueellinen tasa-arvo paremmin huomioon ottava ratkaisu. Lähihistorian Tutkimuksen Seura yhtyy myös Suomen Historiallisen Seuran vaatimuksiin aikalisästä muutossuunnitelmien suhteen sekä ulkopuolisen kokonaisvaltaisen vaikutusarvion tekemisestä.[4]
5.5.2026
Lähihistoriallisen seuran hallitus:
Teemu Häkkinen
Olli Castrén
Atte Arffman
Arja Turunen
Maika Absetz
Jukka Pesu
Ville Yliaska
Kati Toivanen
Jenni Karimäki
Aiheesta lisää:
Kansallisarkiston tiedote muutoksista: https://kansallisarkisto.fi/-/kansallisarkisto-panostaa-digitaalisiin-palveluihin-suunnitelmat-toimipaikkamuutoksista-tehdaan-vuoden-2026-aikana
Suomen Kuvalehti: arkistot historiaan: https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/kansallisarkisto-sulkee-puolet-toimipisteista-lahtaus-on-uhka-historiantutkimukselle-sanovat-tutkijat/?shared=1351727-6590e3b5-1
Uusi Juttu: Pihvi: https://www.uusijuttu.fi/juttu/sIoAHb51-adb3VJfR-73d90
Koneen säätiön rahoittama Tieto vallan alla – turvallisuus, arkistot ja avoimuus -hanke järjestää tapahtuman “Arkiston kutsu, lähteiden viettelys – Historiantutkimuksen materiaalinen maailma” -symposium 13.5.2026”, jossa keskustellaan mm. fyysisen aineiston merkityksestä tutkijalle
[1] https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/suomen-historiallinen-seura-lausui-sivistysvaliokunnalle-arkistointilakiesityksesta/. https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/suomen-historiallinen-seura-lausui-sivistysvaliokunnalle-arkistointilakiesityksesta/. https://www.uudenajanalku.fi/2026/04/21/uuden-ajan-alun-tutkimuksen-verkosto-ryn-kannanotto-kansallisarkiston-toimipisteiden-lakkauttamissuunnitelmia-vastaan/
[3] https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/ensimmainen-kokemus-digitaalisesta-toimittamisesta/
Esitelmäkutsu: Työ ja työttömyys
Mielenosoitus työttömyyttä vastaan Senaatintorilla vuonna 1991. Kuva: Irmeli Palmu, Työväen Arkisto.
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura järjestää yhteistyössä Lähihistorian seuran kanssa kesäseminaarin 24.–25.8.2026 Tampereella. Seminaari keskittyy työhön sekä sen eri muotoihin ja työttömyyteen.
Työ on ollut 1800-luvulla alkaneesta teollistumisesta lähtien yksi keskeisimpiä tapoja jäsentää yhteiskuntaa ja arkea. Työn muodot, ehdot ja arvostukset ovat olleet poliittisten kiistojen kohteina sekä vaihdelleet ajassa ja paikassa. Palkkatyön ohella työelämää ovat määrittäneet esimerkiksi kausi- ja urakkatyö, epätyypilliset työsuhteet, itsensä työllistäminen, hoiva- ja uusintamistyö sekä erilaiset epävirallisen talouden muodot. Työttömyys taas ei ole vain työn puutetta, vaan se kytkeytyy toimeentuloon, sosiaaliturvaan, hallintaan ja moraalisiin luokitteluihin. Työttömyys näkyy niin poliittisina kamppailuina kuin kokemuksina.
Kutsumme seminaariin esitelmiä, jotka tarkastelevat työn eri muotojen historiaa eri näkökulmista. Seminaari on avoin kaikenlaisille teemaan liittyville aiheille, tieteenaloille ja lähestymistavoille laadullisista määrällisiin. Esitelmien mahdollisina tarkastelukohteina voi olla esimerkiksi:
- Prekaarit
- Kausi-, urakka- ja pätkätyö
- Alustatalous
- Työttömyys eri aikoina
- Työttömyyden kokemukset
- Työvoimapolitiikka ja työttömyys
- Rakennemuutos ja alueelliset erot
- Työn määrittely (palkkatyön ja kotityön / työn ja yrittäjyyden rajanvedot)
- Työyhteiskunnan kriisit
- Hoiva, uusintamistyö ja palkaton työ
- Hyvinvointivaltio ja työ/Hyvinvointipalveluiden leikkaukset ja omaishoito
- Pimeä työ
- Työehdot, palkkaus ja toimeentulo
- Työaika, työn kuormitus ja jaksaminen
- Työterveys, työkyky ja tapaturmat
- Sukupuoli, luokka ja työn eriytyminen
- Työ ja työttömyys muistoissa, elämäkerroissa ja suullisessa historiassa
- Työn ja työttömyyden representaatiot mediassa, kirjallisuudessa ja taiteessa
- Digitalisoituminen/tekoäly ja työ
Työ ja työttömyys on toista kertaa seuran vuosikirjan teemana. Seuran seitsemäs Väki voimakas -vuosikirja julkaistiin myös nimellä Työ ja työttömyys vuonna 1994, jolloin työttömyys oli ennätyskorkealla laman jäljiltä. Julkaisu kokosi vuosien 1992 ja 1993 kesäseminaarien antia. Teoksen artikkelit ja julkaisuajankohta tarjoavat myös mielenkiintoisen vertailukohdan Euroopan Unionin työttömyysastetilaston pohjimmaiseksi (tammikuu 2026) sijoittuvaan nyky-Suomeen.
Lähetä enintään sivun mittainen abstrakti esitelmäsi sisällöstä doc, docx- tai pdf-tiedostona viimeistään 30.4.2026 Pete Pesoselle (pete.pesonen@utu.fi). Seminaariin hyväksyttävien esitelmien valinnasta tiedotetaan toukokuun 2026 loppuun mennessä.
Esitelmien pituus on 20 minuuttia + 10 minuuttia keskustelua. Seminaarin pohjalta toimitetaan valituista esityksistä artikkelikokoelma, joka ilmestyy loppukesällä 2027. Lisätietoja seminaarista ja artikkelikokoelmasta voit kysellä Pete Pesosen lisäksi Ville Yliaskalta (ville.yliaska@ulapland.fi).
Kesäseminaari järjestetään Tampereella Työväenmuseo Werstaalla. Seminaari on maksuton.