Kategoria: Lähihistoria-artikkelit
-
Meno on kuin Teiniliitossa
Oppikoulun yläluokkalaisten etujärjestö Suomen Teiniliitto (1939–83) oli huippukaudellaan 1960–70-lukujen taitteessa Suomen suurin ja yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisin nuorisojärjestö. Vaikka Teiniliiton historian kaari on pitkä ja monipuolinen, sen julkinen muistelu on painottunut verrattain lyhyeen puoluepoliittisen kamppailun ja valtataistelujen leimaamaan ajanjaksoon 1970-luvun alkupuolella. Siten Teiniliiton tarina typistyy helposti puoluepoliittiseen kilpailuun liittyneisiin talousvaikeuksiin, jäsenmäärän jyrkkään laskuun sekä huipentumana vuonna 1975…
-
Sangen ajankohtainen nuijasota
Kolmena talvisena kuukautena 1596–97 Ruotsin valtakunnan suomalaisten osien läpi pyyhkinyt talonpoikaiskapinoiden aalto eli nuijasota on edelleen, yli 400 vuotta myöhemmin, tunnistettava osa suomalaista historiakulttuuria. Aikakautta käsittelevä historiankirjoitus alkoi 1600-luvun alussa ja vuosisatojen kuluessa on tuotettu sadoittain tekstejä – temaattisia monografioita, yksittäisiä tieteellisiä artikkeleita ja kansantajuisia yleisesityksiä. Lisäksi 1590-lukua koskevista tulkinnoista on käyty ainakin muutama kiihkeä…
-
Koskettava ja katkera sota – Ukrainan sota suomalaisten kokemana
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt suomalaisissa vahvoja tunteita: sota koetaan hyvin henkilökohtaisesti. Tunteet eivät herää vain nykyhetkestä, vaan niihin vaikuttavat omat henkilö- ja perhehistoriat. Myös tavat ymmärtää kansallista historiaamme muovaavat ihmisten tapaa arvioida nykytilannetta, minkä lisäksi sota on saanut monet myös uudelleenarvioimaan omia historiatulkintojaan. Näin mennyt ja nykyisyys sekä henkilökohtainen, kansallinen ja maailmapoliittinen kietoutuvat moninaisin…
-
”Punaisen päivän” tapahtumia Helsingissä 1929. Kuva: A. Pietinen/MuseovirastoValtiolle vaaralliset naiset
Turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten menneisyydestä on kansallisesti ja kansainvälisesti kirjoitettu runsaasti akateemista ja populaaria tutkimusta kylmän sodan päättymisestä lähtien. Kaiken tämän tutkimuksen ansiosta tiedämme yleisellä tasolla hyvin, miten turvallisuus- ja tiedusteluviranomaiset ovat historiansa aikana pyrkineet vastaamaan vieraiden valtioiden ja kotimaisen kumouksellisen toiminnan aiheuttamiin uhkakuviin. Tutkimuksessa on kuitenkin vielä hiljaisuutensa ja katvealueensa. Väitöskirjassani Valtiolle vaaralliset naiset –…
-
Tunisian presidentti Habib Ben Ali Bourguiban vierailu Valion Pitäjänmäen meijeriin. Kuva: Erkki Voutilainen/JOKA Journalistinen kuva-arkisto.Suomi, Neuvostoliitto ja kylmä sota – Biografisen menetelmän mahdollisuudet
Suomen suhde itänaapuriin on ollut kautta historian kysymys, joka on voimakkaasti vaikuttanut Suomen asemaan, toimintatilaan ja toimintamahdollisuuksiin. Kompleksista suhdetta ovat leimanneet maailmanpolitiikan käänteet sekä Venäjän/Neuvostoliiton sisäiset muutokset. Jälleen kerran ollaan sen tilanteen edessä, että Venäjän arkistoihin ei ole pääsyä. Tätä kirjoitettaessa 30. marraskuuta 2023 Suomen ja Venäjän välinen itäraja on suljettu kokonaan, ja sulun on…
-
Lasten kaltoinkohtelu ja lehdistö
Lähihistoria-artikkelissani tarkastelen lastensuojelun sijaishuollossa tapahtuneesta kaltoinkohtelusta julkaistua lehdistökirjoittelua. Artikkelin aineiston muodostavat Kansalliskirjaston digitaaliarkistoon tallennetut lehtiartikkelit, joissa kirjoitettiin lastensuojelussa ilmenneestä kaltoinkohtelusta noin vuosina 1948–2020. Artikkelissa osoitan, että kaltoinkohtelutapauksia nousi julkisuuteen erityisesti 1950-luvulla. Ilmiötä ei kuitenkaan saatu kitkettyä, ja sijaishuollossa tapahtunutta kaltoinkohtelua on ilmennyt vielä 2000-luvullakin. Analysoin artikkelissa niitä reittejä, joita pitkin tapaukset ovat nousseet laajempaan tietoisuuteen…
-
Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyö
Nyt kun Suomen naapurissa on verisen hyökkäyssodan aloittanut valtio ja itäraja on käytännössä suljettu, on vaikea eläytyä niihin tunnelmiin, joissa 1990-luvun alkuvuosina elettiin. Tuntematon, pelottava raja oli muuttunut mahdollisuuksien rajaksi. Artikkelimme pureutuu ajanjaksoon, jolloin rautaesiripun murtuminen, globalisaatio, liberaali demokratia, Euroopan integraatiokehitys ja markkinaliberalismi vaikuttivat voimakkaasti alueiden identiteettiin, mahdollisuuksiin ja valtiosuhteeseen. Yksi avaintekijä aluekehitykseen liittyvissä odotuksissa…
-
Imperiumin perintö Ranskan kansallisen rintaman islaminvastaisessa retoriikassa
Algerian sodan (1954–1962) jälkeen Ranskaan muutti lähes miljoona eurooppalaistaustaista siirtolaista (pieds-noirs), jotka kantoivat mukanaan siirtomaavallan perintöä: sen sosiaalista järjestystä normeineen, uskomuksineen ja puhetapoineen. Vuonna 1972 perustettu laitaoikeistolainen Kansallinen rintama (Front national) löysi ensimmäiset tukialueensa Etelä-Ranskasta. Samoilla alueilla asui paljon Algeriasta muuttaneita siirtolaisia, jotka vaalivat kolonialistista perintöä omissa yhdistyksissään ja järjestöissään. Kolonialistisen järjestelmän keskeisiä piirteitä olivat…
-
Vapaus näytteillä: Suomen ja Viron itsenäisyyden kertomukset
Artikkelissa käsitellään Tallinnassa sijaitsevan Vabamun sekä Tampereella sijaitsevan Työväenmuseo Werstaan Vapauden museon näyttelyitä ja pohditaan vapauden käsitteen merkityksiä Viron ja Suomen historian esityksissä. Artikkelissa hyödynnetään Alison Landsbergin proteesimuistin (prosthetic memory) käsitettä ja pohditaan sen avulla näyttelyiden elämyksellisyyttä ja niiden tarjoamia empatian mahdollisuuksia menneisyyden toimijoita kohtaan. Artikkelissa analysoidaan näyttelyiden kuvaamia ajanjaksoja, niiden subjekteja sekä vapauden ulottuvuuksia.…
-
Kalevalan toimijuus ja aikojen välinen vuorovaikutus Timo Parvelan fantasiatrilogiassa Sammon vartijat
Timo Parvelan lasten fantasiatrilogialla Sammon vartijat (2007‒2009) on vahva intertekstuaalinen kytkös Elias Lönnrotin Kalevalaan (1849). Se paitsi esittelee lukijalle Kalevalasta inspiroituneita henkilöhahmoja, paikkoja ja tapahtumia myös hyödyntää sitaatteja ja mukaelmia eepoksen runoista. Artikkeli kysyy, miten Kalevala toimii Sammon vartijoissa ja millaisena aikojen välinen vuorovaikutus trilogiassa näyttäytyy. Toimijaverkkoteoreettisen toimijuuskäsitykseen ja tekstianalyysin pohjalta artikkeli esittää Kalevalan toimivan…
-
Saamelaisnuoret ja historian läsnäolo
Helena Ristaniemen essee käsittelee historian merkityksiä saamelaistyttöjen elämässä. Essee pohjautuu hänen tuoreeseen väitöskirjaansa (2023) ”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen.” Historiatietoisuuden muotoutuminen ja merkitykset Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämäss