Aloitan tunnustuksella: huomaan vältteleväni joutilaisuudesta kertovaa kirjallisuutta. Syy ei suinkaan ole se, että paheksun toimettomuutta. Tutkin työkseni tehokkuusoppien ja työuupumuksen historiaa, joten tiedän liiallisen stressin olevan vaarallista, istumisen tappavaa ja multitaskaamisen myrkkyä aivoille. Tiedän senkin, että ihmisen pitäisi kuunnella itseään ja tunnistaa omat voimavaransa. Kaltaiselleni putoamista pelkäävälle akateemiselle pätkätyöläiselle levollista arkea ja itsemyötätuntoa markkinoivat teokset…