-
Tasavallan vai imperiumin lapset? Turkin historiapolitiikan jakolinjoja
Turkin tasavalta perustettiin vuonna 1923, joten ensi lokakuussa tulee täyteen 100 vuotta. Tasavalta luotiin itsenäisyyssodan ja vallankumouksen kautta vuosina 1919–1923. Itsenäisyyssota, toisin ilmaistuna Anatolian vastarintaliike, käytiin länsimaiden imperialismia vastaan, mutta se oli samanaikaisesti vallankumous sulttaanihallintoa vastaan. Tasavaltaa edeltänyt Osmanivaltio oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen jaettu Lähi-idän arabialueiden osalta Ranskan ja Britannian etupiireihin, ja vuoden 1920 Sèvres’n…
-
Miksi Maalaisliitto vastaanotti Ruplia?
Kirjailija ja filosofian tohtori Lasse Lehtinen tarkastelee esseessään Maalaisliitto-Keskustan kansainvälisiä rahoituskuvioita. Lehtisen mukaan itä-rahoituksen historiaa ja siihen kytkeytyviä toimijoita ja organisaatioita ei ole vielä kaikilta osin pengottu.
-
Lähihistoria 1/2023: Imperiumin jälkeinen historia
Tässä Lähihistorian numerossa lähdetään tutkimaan ’imperiumin jälkeistä historiaa’. Millaista historiapolitiikkaa syntyy entisissä imperiumeissa tai siirtomaavalloissa? Minkälaista historiakulttuuria kolonialistinen menneisyys synnyttää? Entä millaista on kolonisoitujen historiatietoisuus? Lehden tutkimusartikkeleissa ja esseissä analysoidaan Ranskan laitaoikeiston retoriikan kolonialistisia juuria (Pörsti), historian poliittista käyttöä Venäjällä ja Turkissa (Korpela ja Alaranta), museonäyttelyiden vapauskäsityksiä (Taavetti) sekä itämerensuomalaisesta mytologiasta ammentavaa lasten ja nuorten…
-
Imperiumin perintö Ranskan kansallisen rintaman islaminvastaisessa retoriikassa
Algerian sodan (1954–1962) jälkeen Ranskaan muutti lähes miljoona eurooppalaistaustaista siirtolaista (pieds-noirs), jotka kantoivat mukanaan siirtomaavallan perintöä: sen sosiaalista järjestystä normeineen, uskomuksineen ja puhetapoineen. Vuonna 1972 perustettu laitaoikeistolainen Kansallinen rintama (Front national) löysi ensimmäiset tukialueensa Etelä-Ranskasta. Samoilla alueilla asui paljon Algeriasta muuttaneita siirtolaisia, jotka vaalivat kolonialistista perintöä omissa yhdistyksissään ja järjestöissään. Kolonialistisen järjestelmän keskeisiä piirteitä olivat…
-
Vapaus näytteillä: Suomen ja Viron itsenäisyyden kertomukset
Artikkelissa käsitellään Tallinnassa sijaitsevan Vabamun sekä Tampereella sijaitsevan Työväenmuseo Werstaan Vapauden museon näyttelyitä ja pohditaan vapauden käsitteen merkityksiä Viron ja Suomen historian esityksissä. Artikkelissa hyödynnetään Alison Landsbergin proteesimuistin (prosthetic memory) käsitettä ja pohditaan sen avulla näyttelyiden elämyksellisyyttä ja niiden tarjoamia empatian mahdollisuuksia menneisyyden toimijoita kohtaan. Artikkelissa analysoidaan näyttelyiden kuvaamia ajanjaksoja, niiden subjekteja sekä vapauden ulottuvuuksia.…
-
Kalevalan toimijuus ja aikojen välinen vuorovaikutus Timo Parvelan fantasiatrilogiassa Sammon vartijat
Timo Parvelan lasten fantasiatrilogialla Sammon vartijat (2007‒2009) on vahva intertekstuaalinen kytkös Elias Lönnrotin Kalevalaan (1849). Se paitsi esittelee lukijalle Kalevalasta inspiroituneita henkilöhahmoja, paikkoja ja tapahtumia myös hyödyntää sitaatteja ja mukaelmia eepoksen runoista. Artikkeli kysyy, miten Kalevala toimii Sammon vartijoissa ja millaisena aikojen välinen vuorovaikutus trilogiassa näyttäytyy. Toimijaverkkoteoreettisen toimijuuskäsitykseen ja tekstianalyysin pohjalta artikkeli esittää Kalevalan toimivan…
-
Saamelaisnuoret ja historian läsnäolo
Helena Ristaniemen essee käsittelee historian merkityksiä saamelaistyttöjen elämässä. Essee pohjautuu hänen tuoreeseen väitöskirjaansa (2023) ”Täällä on merkitystä mihin sukuun synnyt, se vaikuttaa kaikkeen.” Historiatietoisuuden muotoutuminen ja merkitykset Suomen saamelaisalueen tyttöjen elämäss
-
Veli-Pekka Lehtola saamelaisten lähihistorian tutkijana
Saamenkulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan tuotanto on sekä kattava että johdonmukainen painottaessaan saamelaisten historiallista toimijuutta ja historioiden moninaisuutta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen hänen tapaansa käyttää teorioita. Yhdistelemällä teorioita ja empiriaa kontrolloidusti Lehtola onnistuu välttämään niille muuten tyypilliset dikotomiat ja ei-historialliset ansat.
-
Tervetuloa Lähihistorian tutkimuksen seuran sivustolle!
Lähihistorian tutkimuksen seura julkaisee Lähihistoria-lehteä ja edistää lähihistorian tutkimusta ja tuntemusta. Tämä sivusto esittelee lehden sisältöä ja seuran toimintaa sekä luo katsauksia lähihistorian ajankohtaisiin ilmiöihin.
Piia Vuorinen: Valtiolle vaaralliset naiset
Lähihistorian tutkimuksen seuran sivusto esittelee Lähihistoria-lehden sisältöä ja seuran toimintaa sekä luo katsauksia lähihistorian ajankohtaisiin ilmiöihin.
Yhteystiedot
Puheenjohtaja:
Teemu Häkkinen
c/o Historica
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
Suomi – Finland
Sivut
Lähihistoria-lehti
Päätoimittaja:
Tuomas Laine-Frigren
Tampereen yliopisto
Lähihistorian tutkimuksen seura ry